Kutsu mielenmuutokseen

Toivo Koilon suomentama Uusi testamentti Suuri Ilosanoma ilmaisee, että Matteuksen evankeliumin 9:13 kohta pitäisi huomioida Raamatun kokonaissanomaan liittyvällä tavalla, jossa ilmaistaan ihmisen Luojan rakkaudellista kutsua syntiin langenneelle ihmiselle tulla takaisin Jumalan yhteyteen. Jae voidaan lukea kreikankielisen käsikirjoituksen (Textus Receptuksen) mukaan suomeksi "Mutta menkää ja oppikaa mitä merkitsee: 'Laupeutta minä haluan enkä uhria.' Sillä minä en ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä mielenmuutokseen." Eli syntisiä ja itsensä syntisiksi tuntevia Jeesus, Jumalan Poika, kutsuu ἀλλ' ἁμαρτωλοὺς εἰς μετάνοιαν tekemään parannuksen eli muuttamaan ajatustapansa. (Juuso Hedberg Kreikkalais-suomalainen Uuden Testamentin sanakirja: μετάνοια, οιας, η, Metanoia (μετανοέω) jäljestäpäin toisin ajatteleminen, mielenmuutos l. parannus, ajatuksen muutos, katumus, kääntymys, joka ilmestyy synnin inhoamisessa ja hylkäämisessä Matt. 3:8-11. Luuk. 3:8-14; 15:7; 24:47. Apt. 26:20).
Kirkkoraamatuissa 1933/1938 ja 1992 Matteus 9:13:ssa lukee vain "Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä." (1938) ja "Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: 'Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.' En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä." (1992).
Syntisiä ei siis kutsuta vain olemaan ja jäämään uskonnolliseen jumalattomuuteen vaan kääntymään elävän Jumalan yhteyteen ja muuttumaan mielen uudistuksen kautta. Room. 12:2. (1938)
Lars Lewi Leptonin (=Raamatun käännöstyöryhmä) uudessa Raamatun suomennoksessa Matteus 9: 12-13 on käännetty "Kun Jeesus kuuli sen, hän sanoi: "Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä tarkoittaa: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria.' Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä kääntymykseen."
Näin LLL-Raamattu pitäytyy Raamatun kokonaissanomaan, joka sisältää kehotuksen kääntyä elävän Jumalan puoleen mielenmuutoksessa ja sydämen uskossa Herraan Jeesukseen, joka on kantanut koko maailman synnin ristinkuolemassaan.
"Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?
Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi,
hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan":
niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän,
mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.
Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen;
mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle!
Sillä Jumala ei katso henkilöön." Room. 2:4-11 (Kirkkoraamattu 1938)

Saarnoja ja puheita: